Tanssi oli niin tuskaa. Olin viime viikolla poissa, en jaksanu vaan mennä. No, tänään olin askelissa ihan hukassa, oli kyllä tosi vaikea sarja. Kävi tunnin aikana jo mielessä että ei helvetti, lopetan koko tanssin. Oon kai niitä ihmisiä, jotka luovuttaa heti kun ei osaa.

Yhteishaku. Opo näytti meille tänään sen paperin. Jo ne vihreät ja valkoiset laatikot pelottaa, no, onneks on vielä äiti auttamassa. Kiva kun pitäis 5 eri lukioo pistää, en ees tiedä niin montaa! Härski, sykki, ressu(jonne en tod pääsis ikinä) ja norssi(onkohan se ees..). Mutta, se aikanaan.

Matskun koe. Meni sitten ihan päin. Se oli sitten hyvästi 10. Vituttaa ihan älyttömästi, jos en olis panikoinu, olisin osannu. No, äikän kokeesta sentään 9, vaikka tyhmiä virheitä oli.

Oli kaks Väinölässä asuvaa teosofia tms vierailemassa ja kertomassa teosofiasta ja siitä niitten yhteisöstä. Luultiin aluks et ne oli jotain ihan huuhaapuunhalaajia, mutta olivat kyllä tosi järkeviä ja heidän ajatustapa oli oikeen hyvä. Olis tosi jännä käydä vierailemassa siinä niitten yhteisössä, vaikee kuvitella et 35 ihmistä asuu perheenä ja on yhteinen tili ja sillee. Jotenkin semmonen kuva jäi että heidän asuinpaikkansa on "puhdas". Tosi mielenkiintonen tunti kaiken kaikkiaan.

Tanssiin pitäis lähteä ihan kohta, eipä huvittaisi. Sekin niin rahantuhlausta, 9e tunti. Tollakin määrällä sais parannettuu ainaki väliaikasesti muitten ihmisten asioita. Mutta ei se maailma niin vaan toimi. Valitettavasti.

Miks jotku esittää olevansa mun kavereita? Miks mä esitän olevani niitten kavereita, vaikkei mua voisi vähempää kiinnostaa niitten seura, oikeastaan olisin paljon mielummin ilman heitä. Pitääkö mun oikeasti tarrautua ihmisiin, joista en pidä ja kertoa heille mitä mulla on mielessä? Ehkä tartteen kuuntelijan. Ehkä nekin tarttee kuuntelijan musta. Mutta mua ei kiinnosta. Ei niitäkään kiinnosta mun jutut.

Miten sitten ihmiset valitsevat nämä ns kuuntelukaverit? Itse tuntuu, että valitsen ne, joilla ei ole varaa olla mulle ilkeä tai sanoa, että vitun sama, ei kiinnosta sun juttus. Tai näin musta tuntuu. Tuntuuko heistäkin siltä, että mun asemassani, mulla ei ole varaa sanjoa heille noin? Vai tuntuuko heistä, että he tarvitsevat mua johonkin? Vai tarvitsenko mä heitä johonkin muuhunkin kuin kuuntelevaksi korvaksi?

Onko he mun kavereita? Olenko mä heidän kaveri?

Enhän minä valita. Mutta voi helvetti tein tähän ulkoasua 3 tuntia ja tämä on tulos. Suoraan kun sanotaan: paska.

Oli pakko sanoa.

Herätyskello soi 7.45. Sain nukuttua 3 tuntia. Hetken mielijohteesta lähetin kaverille tekstarin "Oon kuumeessa. Ota enkus joku kiva aihe esitelmään." No, ei tuon jälkeen voi kouluun lähteä. Eikä kyllä huvittanutkaan. Olisi ollut liikassa stepaerobicia aka harakkahyppelyä.

9.30 oli pakko nousta katsomaan Ihmeiden aika tai joku vastaava, lattarisarjan avausjakso. Aika huvittavaa, tyttö huutaa koulun käytävällä olevansa neitsyt, gynekologilla hänet keinohedelmöitetään vahingossa. Tytön äiti seurustelee tämän keinohedelmöitetyn lapsen isän vaimon veljen kanssa. Hauskempaa kuin Kauniit ja Rohkeat aikoinaan.

Kävin ostamassa Alepasta kaikkea epäterveellistä, vaihteeksi. Tuntuu, etten osaa ostaa enää muuta. Ja Nyt sattuu vatsaan, kitalaki paloi ja näin pois päin.

Huomenna on matemattikan koe trigonometriasta, eiköhän se mene hyvin. Enemmän stressaan torstaina käytävää, meidän koulussamme pakollista matematiikan kilpailua. Paska.

Kissat riehuu, varpaita palelee, sumu, pimeää, väsyttää. Lokakuu loppuu.